Calais [kalɛː] on 75 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Ranskassa Englannin kanaalin rannalla, Pas-de-Calais’n départementissa. Kaupungin vanha osa, Calais-Nord, sijaitsee keinotekoisella saarella kanavien ja satamien ympäröimänä.
Calais on sijaintinsa vuoksi laittoman maahanmuuton kauttakulkukaupunki Isoon-Britanniaan, ja tällä hetkellä siellä notkuu noin 3 000 laitonta maahanmuuttajaa odottamassa kyytiä kanaalin yli, kun alkukesästä heitä oli 1 500. Virta on jatkuva; sitä mukaa kun ihmisiä poistuu maasta, uusia tulee.
Tässä muutama paikallisuutinen loka-heinäkuulta, jotka eivät Suomessa ylittäneet uutiskynnystä. Tai jos näistä kerrotaan, on se aina nyyhkytarina, joka ei kerro todellisuudesta mitään. Sama tilanne voisi tulevaisuudessa olla yhtä hyvin Tallinnan tai Tukholman satamassa. Näin käy, kun ulkorajat vuotavat eikä asialle tehdä mitään.
Suosittelen erityisesti tätä juttua: 4.10.2014: Siirtolaisille ja Vapaa liikkuvuus -porukalle porttikielto baareihin, josta poimin kuukauden lainauksen:
"Päätin antaa porttikiellon siirtolaisille, Vapaalle liikkuvuudelle ja albanialaiselle mafialle."
Huom. Jutuissa käytetään lähes poikkeuksetta termiä migrant, luultavasti siksi, että sana on ranskalaisille ja englantilaisille yhteinen. Olen kääntänyt sen sarkastisesti siirtolaiseksi, vaikka oikea termi olisi laittomasti maahan tullut henkilö.
***
27.10.2014: Siirtolaiset yrittivät joukkoraiskata naisen
Calais'n poliisi vahvisti,
että sillä on tutkinnassa siveysrikos. Lauantain ja sunnuntain välisenä
yönä seksuaalinen hyökkäys tapahtui Guillaume Apollinaire'n kadulla noin
kello 0.30.
Détroit-lukio |
Uhri
on 42-vuotias calais'lainen nainen. Hän oli kävelyllä liikenneympyrän
kohdalla, Détroit-lukion lähistöllä kun, todistajien ja paikallisten
asukkaiden mukaan, ainakin kolme pipopäistä afrikkalaisen oloista
hyökkäsi hänen kimppuunsa. He olivat luultavasti siirtolaisia.
Todistajat
kuulivat uhrin avunhuudot ja puuttuivat välikohtaukseen. Heidän
ansiostaan tekijät lähtivät karkuun. Huolimatta nopeasta toiminnasta ja
lukuisista naapurustoa haravoivista poliiseista ei tekijöitä tavoitettu.
Uhri
löydettiin rajussa shokkitilassa, hänellä oli jälkiä kasvoilla,
polvissa ja käsissä, alusvaatteet ja sukkahousut revittyinä. Tietojen
mukaan häntä oltaisiin kosketeltu seksuaalisesti. Hänet siirrettiin
Calais'n keskussairaalaan. Poliisi vahvistaa, että tutkinta on aloitettu
ja että tekijöitä ei tavoitettu.
Ei
ole varmuutta, ovatko nämä siirtolaisiksi kuvatut kolme henkilöä samat,
jotka ryöstivät miehen pari tuntia myöhemmin. Sattumuksessa
parikymppinen uhri oli kävelemässä boulevard Victor Hugo'lla. Tässäkin
tekijöitä kuvataan afrikkalaistyyppisiksi. Uhrilta vietiin puhelin ja
muuta henkilökohtaista. Käteen haavoittuneena hän kuitenkin onnistui
hätistämään ryöstäjät ennen palokunnan saapumista.
***
24.10.2014: Calais'n asukkaat eivät tunnista enää kotikaupunkiaan
"Ilmapiiri kaupungissa on tulehtunut", "ihmiset eivät muusta puhukaan", "klo 18 jälkeen ei asiaa kadulle": monet Calais'n asukkaat eivät enää peitä harmistustaan kasvavan siirtolaistulvan edessä.
Siirtolaisia rekan kimpussa Calais'n lähistöllä 24.10.2014 |
"Ei kotikaupunkia enää tunnista", sanoo eräässä keskustan vaatekaupassa työskentelevä 32-vuotias Ludivine. "Kaduilla on koko ajan vähemmän ihmisiä. Kesästä lähtien tilanne on huonontunut valtavasti",
hän kertoo viitaten siirtolaisiin, joita on prefektuurin mukaan nykyään
2 000-2 200, kun kesän alussa heitä oli 1 500. Kaikki heistä haaveilevat
pääsevänsä Englantiin.
Hänen
edessään on suuri määrä kameroita ja valokuvaajia perjantaiaamuna
paikalle tulleen Front Nationalin puheenjohtaja Marine Le Penin
ympärillä, joka kutsuu tilannetta viranomaisten "skandaalimaiseksi toimimattomuudeksi" siirtolaispainetta kohtaan.
"Mukava nähdä, että poliitikko on vaivautunut tulemaan paikalle", tokaisee nuori nainen, joka tietää liikkuvansa vaarallisilla vesillä.
Siirtolaisilmiö ei kuitenkaan ole uutta 75 000 Calais'n asukkaalle. "Mutta se oli erilaista 2000-luvun alussa", keskeyttää yrittäjien etua ajavan yhdistyksen puhemies, 48-vuotias Frédéric Van
Gansbeke. "Sangatten aikoina täällä oli pääosin vastaanottokeskuksessa asuvia kosovolaisia perheitä, jotka halusivat palata kotiinsa heti sodan päätyttyä". "Nyt täällä on enimmäkseen yksin tulleita, kaduilla notkuvia nuoria miehiä Afrikan sarvesta, jotka ovat valmiit mihin tahansa päästäkseen Englantiin".
Monet
yrittäjät kertovat olevansa hirvittävän dilemman edessä: jos he
päästävät siirtolaiset liikkeisiinsä, he menettävät kanta-asiakkaansa ja
jos he kieltävät siirtolaisilta pääsyn, heitä kutsutaan rasisteiksi tai
heistä tehdään rikosilmoitus.
Monien
mielestä ilmapiiri on muuttunut siirtolaisten määrän myötä. Laurent
Rousselilla, kuten useilla calais'laisilla, oli tapana auttaa
siirtolaisia esimerkiksi lataamalla heidän puhelimensa baarissaan Le
Cabestan.
"Alussa
se oli mukavaa ja keskustelin heidän kanssaan. Mutta nykyään heitä on
liikaa ja heitä on joka korttelissa ja he julkijuopottelevat yhä enemmän", kertoo tämä opposition, kommunistinen valtuutettu.
Aivan uusi tilanne
Kaupungintalolla apulaisturvapäällikkö Philippe Mignonet myöntää, että "viime viikkoina siirtolaisten rikollisuus on kasvanut".
"Ennen he yleensä tappelivat keskenään, mutta nyt 2-3 kuukauden aikana ilmapiiri on muuttunut", hän sanoo.
Apulaiskaupunginjohtaja Emmanuel Agius [ump, kok. käänn. huom] valittelee synnyinkaupunkinsa muutosta ja "asukkaiden turhautumista". [...]
Kaupungintalon
ulkopuolella Manuel: "Ilmapiiri on täysin mädäntynyt, kaduilla törmää
vain siirtolaisiin tai mellakkapoliiseihin", kertoo tämä 45-vuotias toimistotyöntekijä, joka ei voi enää käydä ongella poikansa kanssa, koska "ranta on täynnä notkuvia siirtolaisia". Nostalgisena hän jatkaa: "juuri täällä, vuonna 2000, koko Calais juhli Ranskan jalkapallomenestystä. Tänään on aivan eri meno".
***
21.10.2014: Laittomat Calais'ssa: rekkakuski avautuu
Calais'ssa
notkuvien siirtolaisten jatkuvasti kasvavan aggressiivisuuden vuoksi
aisnelainen rekkakuski David julkaisee hätähuudon ammattikuskien
nimessä.
Rekkakuskit kohtaavat siirtolaisia |
David
on riski mies. Tämä aisnelainen on ollut 38-tonnisen rekkansa ratissa
kohta 20 vuotta. Hänelle tämä oli kutsumusammatti. Muutama vuosi sitten
hän alkoi ajaa Ranskasta Englantiin. "Minulla on tapana sanoa, että olen puoliksi rekkakuski, puoliksi merimies".
Tästä
kesästä lähtien hän on kuitenkin päättänyt, ettei mene enää
Britanniaan. Hän kertoo olevansa pakotettu pitämään taukoa
säilyttääkseen fyysisen ja henkisen terveytensä. Stressin hän selittää
Calais'ssa notkuvien siirtolaisten ja rekkakuskien alati tulehtuneemmilla väleillä.
"Tunnen Sangatte 1:n
[90-luvulla toiminut, vuonna 2002 suljettu vastaanottokeskus, käänt.
huom.] ajat ja olen nähnyt siirtolaisia pitkään kulmilla. Viime
kuukausina heistä on tullut yhä aggressiivisempia. He ovat valmiit mihin
tahansa päästäkseen toiselle puolelle."
Laukaisevana
tekijänä David pitää Dunes'n leirintäalueen heinäkuun ratsiaa. Sinä
päivänä poliisi hääti satoja siirtolaisia viidakoksi muuttuneelta
teollisuusalueelta. Nyt he notkuvat kaduilla. Useita kuskeja uhkaillaan.
David yrittää välttää alueen, mutta joutuu kuitenkin ajamaan sen läpi
klo 3 yöllä ehtiäkseen lautalle.
"Tulin
paikalle taistelun jälkeen, mutta oli se silloinkin hulluutta: siellä
oli 200-300 ihmistä yrittämässä satamaan ja vain kaksi hikistä
mellakkapoliisin autoa. Mietin, että jos kimppuuni hyökätään, he eivät
voisi sille mitään! Ja sillä hetkellä kivi lensi taustapeiliin."
Davidia
ei koskaan pahoinpidelty eikä hänen rekastaan löytynyt siirtolaisia.
Näitä kahta asiaa hän pelkää enemmän kuin mitään. Ja vaikka hän kuinka
noudattaa turvallisuusmääräyksiä - mm. pysäköinti vain turvatulla
pysäköintialueella ja TIR-hihna kuorman ympärillä - hän ei tunne
olevansa turvassa tunkeilijoilta. Välttääkseen Calais'ta, hän on oppinut
laskemaan reittinsä mahdollisimman tarkkaan lähteäkseen Laon'ista
sopivasti ehtiäkseen lautalle.
Jos
matkustaja kuitenkin pääsisi rekkaan, sekä kuskia että kuljetusyhtiötä
odottaa 4 000 punnan sakot. Lisäksi asiakas saattaisi kieltäytyä
vastaanottamasta kuormaa.
David miettii hetken. "Kun
tästä puhuu ympärillämme, meitä pidetään limaisina rasisteina! Mutta en
minä näitä ihmisiä vihaa. En ole palkkasotilas enkä salakuljettaja -
olen vain tavallinen kuski, joka haluaa ainoastaan tehdä työnsä."
***
21.10.2014: Siirtolaisten uusi hyökkäysaalto rekkoihin
Maanantaina ja tiistaina poliisi joutui taas useisiin kähinöihin siirtolaisten kanssa. Tilanne paheni, kun nuori etiopialaistyttö kuoli.
Vaikka nämä viimeiset sattumukset upottavat sekä paikalliset asukkaat että poliisivoimat entistä syvemmälle "siirtolaispaineen helvettiin", viranomaiset eivät tiedota niistä. Täysi hiljaisuus sisäministeriössä, eikä prefektuuristakaan ole viikkoihin kuulunut muuta kuin "olemme jo poikkeustilanteessa".
Calais tuntuu olevan räjähdyksen partaalla, kun siirtolaisten määrä on kasvanut voimakkaasti (prefektuurin mukaan heitä on 1 500, poliisin mukaan 3 000). Maanantaina ja tiistaina sarja välikohtauksia ja 16-vuotiaan kuolema ovat vain lisänneet painetta.
Maanantaina noin klo 15 siirtolaiset hyökkäsivät taas satamaan päästäkseen "englantilaiseen eldoradoon". 300-400 laitonta hyökkäsi kahden kilometrin rekkajonoon samalla tavalla kuin ennenkin: he murtautuvat rekkoihin niiden hidastaessa tietyillä osuuksilla.
Paikalle muualta maasta kutsutut 180 mellakkapoliisia eivät onnistuneet hallitsemaan tilannetta. Paikalle kutsuttiin myös 60-70 rajapoliisia muista kaupungeista, mutta turhaan, kertoi tiistaina haastateltu poliisi.
Poliisi joutui käyttämään kyynelkaasua hajoittaakseen itäafrikkalaisten, syyrialaisten, afganistanilaisten ja irakilaisten siirtolaisten järjestämän mellakan. Viimeksi tätä keinoa käytettiin syyskuussa, kun siirtolaiset yrittivät repiä piikkiaitalankaa. [...]
Tiistaiaamuna klo 4-5, A16-moottoritiellä Calais'n lähistöllä nuori siirtolaistyttö kuoli onnettomuudessa. Siirtolaisilla on tapana ylittää laumoissa moottoritie erittäin vilkkailla osuuksilla vuorokauden ympäri. 16-vuotias oli tällaisessa laumassa, kun Marckin liittymässä auto osui häneen täydessä vauhdissa. Kuskille ei käynyt mitenkään ja hän yritti välittömästi pysähtyä auttaakseen uhria, mutta muutti nopeasti mielensä, kertoo poliisi, koska siirtolaislauma "syöksyi hänen autonsa kimppuun" ja "hän pakeni poliisilaitokselle".
***
19.10.2014: Siirtolainen tunkeutui asuntoon ja uhkaili puukolla
Tarina
voisi melkein naurattaa, jos tämä calais'lainen perhe ei olisi niin
järkyttynyt sattumuksesta. Lokakuun 16. sudanilainen koditon siirtolainen Yasser
Mohammed Abdallah notkuu kaduilla. Nelikymppinen nuorukainen päättää
murtautua quai Gustave-Lamarle'ssa sijaitsevaan asuntoon. Hän istahtaa tuolille,
kaataa itselleen kokislasin ja vilkaisee omistajan ruokavarastoa.
Asukkaat ovat peloissaan ja pyytävät häntä poistumaan. Mutta hän näkee
asian eri tavalla. Sudanilainen ottaa puukon ja uhkailee asukkaita.
Asukkaat
lähtevät pakoon ja soittavat poliisin. Kun virkavalta saapuu paikalle,
siirtolainen vastustaa voimakkaasti kolmea poliisia, jotka vastaavat
hyökkäykseen kyynelkaasulla. Häirikkö jatkaa rimpuilua ja sylkee yhden
poliisin naamalle ennen pidätystä.
Oikeudessa
nuorukaisella ei ollut selitystä teolleen. "En muista mitään, olin
juonut paljon. En tiedä mitä tapahtui". Syyttäjä esittää
todistusaineistona 19 cm puukon. "Esine, jolla voidaan pelotella, jolla
voidaan tappaa". Yasser
Mohammed Abdallah tuomitaan neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Lisäksi hänelle annettiin kahden vuoden alueellinen tulokielto.
***
13.10.2014: Poliisi ei kykene turvaamaan itseään ja vielä vähemmän asukkaita
Calais'n siirtolaiset: poliisin ammattiliitto pyytää asukkaita mielenosoitukseen maanantaina
Poliisin ammattiliitto myöntää, ettei poliisi pysty hallitsemaan siirtolaistilannetta Calais'ssa. "Poliisi ei kykene enää huolehtimaan omasta saati paikallisten asukkaiden turvallisuudesta", kertoo ammattiliiton puheenjohtaja Gilles Debove AFP:lle.
"Täällä on tänään 2 000-2 500 siirtolaista, mikä on 3 % kaupungin väestöstä".
Ranskan viranomaisten mukaan heitä on virallisesti 1 400-1 500, pääosin
Sudanista ja Eritreasta, toiveenaan saada turvapaikka
Isosta-Britanniasta.
Ammattiliiton
edustajan mukaan rikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti: kolmessa
kuukaudessa 80 rikosta, kun viime vuonna samaan aikaan luku oli 7.
"Siirtolaisrikollisuus ei ole kasvanut merkittävästi Calais'ssa", vannoi puolestaan départementin yleisestä turvallisuudesta vastaava johtaja Thierry Alonso aiemmassa lehtiartikkelissa. "Muutama varkaus, jotkut siirtolaiset ovat vieneet puhelimia ja polkupyöriä, mutta tämä on marginaalista".
"Emme
missään tapauksessa halua leimata siirtolaisia. Viestimme on erittäin
selkeä, kyseessä on laillinen ja rauhanomainen mielenosoitus, johon
ääriaineksella ei ole asiaa", kertoo Debove, joka odottaa 300-500 mielenosoittajaa.
***
7.10.2014: Siirtolaiset kieltäytyvät avustusjärjestön ruoasta - ei tarpeeksi mausteita
Kuuntele Jean-Claude Lenoirin kertomus. Hän on jäsen SALAM-nimisessä järjestössä, joka valmistaa lämpimät ateriat.
Siirtolaisia
avustava järjestö Calais'ssa perui eilen illalla ruoanjakotilaisuuden
sen jälkeen kun pieni osa siirtolaisista kieltäytyi syömästä tarjottua
ateriaa, siitä syystä ettei siinä ollut tarpeeksi mausteita. Jean-Claude
Lenoirille, Salam-järjestön vastaavalle tempaus on suuri pettymys,
mutta toteaa samaan aikaan, että kyse on yksittäistapauksesta: johtajat
osoittivat mieltään ja estivät muita syömästä, mitä ei voi hänen
mielestään hyväksyä.
"On
totta, että ateria oli paljon vähemmän suolattu ja lähes maustamaton
muihin päiviin verrattuna (...), teimme vähemmän tulista ruokaa
sitruunakastikkeella käyttäen tuoreita sitruunoita", kertoi Jean-Claude Renoir. "Sitä paitsi mielestäni mausteet ovat turhan kalliita ja ehkä heitä kuitenkin hemmotellaan tällä hetkellä ehkä hieman liikaa", hän huomautti.
"Heti
kun kapinallisia oli koolla 15-20, ilmoitin, että jos he eivät halua
syödä, me häivymme ja, että tämä on skandaali, sillä heidän pitäisi
ymmärtää, että Ranskassa on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole varaa
moiseen ateriaan iltaisin ja, että voimme auttaa siirtolaisystäviämme -
autamme mielellämme - mutta on kuitenkin joitakin rajoja siinä, mitä
voimme tarjota", hän lisäsi. Välikohtaus tapahtui ilman väkivaltaa, ja
muut tulivat hiljaisuudessa pyytämään anteeksi. Ruokaa jaetaan taas
illalla, hän lupaa.
***
***
4.10.2014: Siirtolaisille ja Vapaa liikkuvuus -porukalle porttikielto baareihin
Laki
kieltää valikoimasta asiakkaita kansalaisuuden, rodun tai etnisyyden
perusteella. Käytännössä kuitenkin Calais-Nordissa useat baarit ovat
päättäneet estää pääsyn siirtolaisilta. Neljä ravintolapäällikköä, jotka
kiistävät syrjinnän, selittää tämän valinnan olevan ravintoloille
elinehto. He todistavat anonyymisti, koska pelkäävät salakuljettajien ja Vapaan liikkuvuuden jäsenten kostoa, joille myös on porttikielto. Sillä baari, joka hyväksyy siirtolaiset, on avoin myös siirtolaisten ympärillä toimiville.
"Alussa hyväksyin kaikki", aloittaa François, entinen kahvilaesimies. "Mutta sitten heräsin todellisuuteen. Ravintolassani oli ollut kaksi tappelua 10 vuoden aikana ja nyt niitä olikin kaksi viikossa."
Calais'lainen kertoo siivoamistaan verilammikoista, puukosta asiakkaan
kaulalla ja humalaisista sudanilaisista tai eritrealaisista naisia
kopeloivista siirtolaisista. "Poliisin tuntemat salakuljettajat
tekivät paikasta tukikohdan itselleen. Vakioasiakkaat katosivat. Näin
neljä puukkotappelua, joista yksi rue Royalella, johon osallistui noin
60 siirtolaista. Tyypit kusivat verta. Siinä vaiheessa päätin lopettaa. Päätin antaa porttikiellon siirtolaisille, Vapaalle liikkuvuudelle ja albanialaiselle mafialle."
"Jos
paikallinen ottaa puukon esille kahvilassa ja annat hänelle elinikäisen
porttikiellon, kellään ei ole mitään sanomista. Jos teet saman
ulkomaalaiselle, sinua haukutaan rasistiksi", kommentoi happamana François.
Toinen baari, sama kertomus. Quentin puhuu suoraan: "Ne,
jotka väittävät, etteivät siirtolaiset heitä haittaa, pysyvät kotonaan
vapaa-ajallaan. Asiakkaani, jotka ovat tottuneet käymään ulkona, eivät
heitä halua. Suuri osa siirtolaisista on köyhiä ja epäonnisia ihmisiä,
mutta he alkavat olla aggressiivisia. Ja ne, jotka eivät ole,
häiritsevät hygienian puutteellaan. Olen jo päästänyt heikäläisiä, mutta
joka kerta sama juttu: päästät kaksi ja viidessä minuutissa heitä on
10. He tilaavat kahvin, notkuvat kolme tuntia, peseytyvät vessan
lavuaarissa ja tukkivat pöntöt, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa,
minne mennä. Asiakkaani kaikkoavat."
Kolmannessa baarissa, kolmikymppinen Cyril: "viime
viikolla kieltäydyin tarjoilemasta kahdelle eritrealaiselle. He tulivat
takaisin kymmenen laumassa ja yrittivät pelotella, mutta pysyin
jyrkkänä". Ravintolapäällikkö kuvaa turvattomuuden tunnetta: "aion
asentaa videovalvonnan öitä varten, sillä alue kuhisee rahattomia
siirtolaisia tai omin laein toimivia salakuljettajia. Asiakkaita
pelottavat moiset".
Viimeisessä baarissa uusia argumentteja: "en
halua siirtolaisia, he karkottavat naisasiakkaat. Ikävää, mutta heidän
hygienian puute ei sovi yhteen paikkani kanssa. Yhtenä päivänä kaksi
afrikkalaista siirtolaista tuli, joi oluen ja tilasi uuden. Pyysin, että
maksaisivat etukäteen, jolloin he juoksivat pakoon, maksamatta".
Yhdeksän vuotta Armes'n torilla sijaitsevan Saint-Germain'n kahvilan ravintolapäällikkönä toiminut Alain Mallet "ei estä ketään". "Minä en katso kansalaisuutta tai ihonväriä: asiakas on asiakas, oli hän calais'lainen tai muu. Ainoa juttu, hänen täytyy olla kunnolla ja käyttäytyä kuin tavallinen asiakas". Jotkut kilpailijat toteavat hänestä, että "strategia on erittäin lyhytnäköinen: hän menettää paikalliset asiakkaansa eikä hän saa niitä takaisin kun siirtolaiset poistuvat". Alain Mallet myöntää, että osa asiakkaista on kadonnut: "arvioisin että 30 %, eivätkä he minulle tätä kertoneet, vaan en näe heitä enää." Hänen mukaansa siirtolaisilla on "eri kulttuuri" ja hän on oppinut ajan myötä "asettamaan säännöt, muuten he käyttäytyvät kuin kahvilan omistajat!". Näitä sääntöjä ovat mm. nykyään maksulliset vessat ja muutamat raviveikkaajille varatut pöydät.
"Minä en estä ketään"
Yhdeksän vuotta Armes'n torilla sijaitsevan Saint-Germain'n kahvilan ravintolapäällikkönä toiminut Alain Mallet "ei estä ketään". "Minä en katso kansalaisuutta tai ihonväriä: asiakas on asiakas, oli hän calais'lainen tai muu. Ainoa juttu, hänen täytyy olla kunnolla ja käyttäytyä kuin tavallinen asiakas". Jotkut kilpailijat toteavat hänestä, että "strategia on erittäin lyhytnäköinen: hän menettää paikalliset asiakkaansa eikä hän saa niitä takaisin kun siirtolaiset poistuvat". Alain Mallet myöntää, että osa asiakkaista on kadonnut: "arvioisin että 30 %, eivätkä he minulle tätä kertoneet, vaan en näe heitä enää." Hänen mukaansa siirtolaisilla on "eri kulttuuri" ja hän on oppinut ajan myötä "asettamaan säännöt, muuten he käyttäytyvät kuin kahvilan omistajat!". Näitä sääntöjä ovat mm. nykyään maksulliset vessat ja muutamat raviveikkaajille varatut pöydät.
Calais, albanialaisten salakuljettajien tukikohta?
Calais-Nordin
ravintolapäälliköt kertovat hotelleissa mukavasti asuvista
salakuljettajista, jotka käyttävät niiden ravintoloiden ja kahviloiden
palveluja, joihin heillä ei ole porttikieltoa. Kaikki puhuvat
albanialaisliigasta ja myös anonyymina pysyttelevä poliisi vahvistaa
tämän. "Se on mafia. Kieltäydyin päästämästä vankilasta juuri vapautunutta albaania ja hän uhkasi tappaa minut",
todistaa Quentin. He ovat asettumassa tänne ja jos tämä jatkuu, pian he
alkavat kiristää yrittäjiä. Ravintolapäällikkö kuvaa miehiä, "jotka kuvittelevat voivansa tehdä mitä vain, jotka heiluttelevat 50, 100 ja 500 euron seteleitä". François, entinen kahvilayrittäjä vahvistaa: "albanialaiset
salakuljettajat ovat hulluja. He ovat aseistettuja ja ottavat puukon
esille mitä mitättömimmistä asioista. Yksi heistä, poliisin vanha tuttu,
kehuu olevansa Belgiassa toimivan prostituutioringin järjestäjiä. Kytät tietää tämän, mutta hän on vapaa kulkemaan setelinippujensa kanssa".
Calais-Nordin viihtyvyys iltaisin heikkenee koko ajan. "Turvattomuuden tunne on tullut tänne", jatkaa Cyril, joka menee pidemmälle: "prostituutiopalvelut niin salakuljettajille kuin siirtolaisille ovat jo olemassa Calais-Nordissa."
***
4.10.2014: Siirtolaiset ei-toivottuja Leader Priceen?
Viime lauantaina Leader Price -kaupan takana leiriytyneet siirtolaiset käännytettiin kaupan ovella vartijan toimesta.
Vapaa
liikkuvuus hälytettiin paikalle ja aktivistit tulivat paikalle
kuvaamaan: verkossa julkaistussa videossa näkyy miten kaupan esimies yrittää selittää
tilanteen parhain päin samalla kuin aktivistit huutavat rotusortoa.
"Ajatelkaa asiaa kannaltamme, meidän pitää pyörittää tätä kauppaa.
Leirintäalue on ihan tuossa vieressä ja ihmisiä pelottaa kulkea sen ohi,
näin he meille sanovat." Keskustelun aikana esimies kertoo lopulta,
miksi hän on joutunut valikoimaan asiakkaansa: "ongelma ei ole niinkään
varkaudet vaan myös hygienia. (...) Minä vain välitän asiakkailtani
saaman tiedon, että heitä pelottaa ostoksilla." Lopulta hän päättää
päästää siirtolaiset, mutta vain yhden kerrallaan. Ongelma on, että tämä
on laitonta. "Kauppa voi asentaa turvajärjestelmän, muttei estää
ihmisiä tulemasta syrjivin perustein kuten ihonväri, olemus tai vamma",
muistuttaa juristi Pascal Cobert Lillen käräjäoikeudesta. "Henkilöä ei
saa poistaa kuin jos hän on selvästi muille vaarallinen".
Leader Pricen tiedotusvastaava tietää itsekin, että menettely on laiton: "emme valikoi asiakkaita ovella, koska niin ei saa kuitenkaan tehdä! Leader Price ei ole koskaan näin toiminut!" Kaupasta kuitenkin huomautetaan, että "viime aikoina siirtolaisia on ollut enemmän" ja, että "varkauksia on ollut huomattavasti enemmän", mutta ei halua kertoa enempää. Viime lauantain "profilointi" olisi johtunut aivan muusta: "esimies vain halusi pitää inventaarion ja uudelleenjärjestää hyllyt. Hän pyysi vartijaa rajoittamaan asiakkaiden tuloa, ja tämä vain lauantaina. Hän ei ehkä miettinyt asiaa tarpeeksi, hänen olisi kannattanut sulkea kauppa kokonaan".Olemme menettäneet osan asiakkaistamme
***
18.9.2014: 250 siirtolaista pyrki rekkoihin ja kivitti poliisia
Noin
250 siirtolaista yritti keskiviikkona tunkeutua Calais'n sataman kautta
Englantiin lähteviin rekkoihin, kerrotaan Pas-de-Calais'n
prefektuurista. Kyseessä on kolmas peräkkäinen keskiviikko, jona
viranomaiset ja/tai AFP:n toimittajat havaitsevat tämänkaltaisen
massiivisen tunkeutumisen yrityksen.
Siirtolaisia pyrkimässä rekkaan 10.9.2014 |
Siirtolaiset kokoontuivat sataman lähistöllä "klo 10 tai 11 alkaen, määrätietoisena tavoitteenaan murtautua rekkoihin ja päästä satama-alueelle", tiedottaa prefektuuri.
Klo 12.15 yksi heistä tipahti yrittäessään tunkeutua rekkaan ja löi päänsä turvakaiteeseen, kerrotaan samasta lähteestä.
Prefektuurin mukaan noin sata siirtolaista yritti tuolloin estää loukkaantuneen ambulanssikuljetuksen Calais'n keskussairaalaan, jolloin poliisin piti puuttua tilanteeseen. Siirtolaiset pyrkivät avaamaan tullialueen aitaukset ja kivittivät poliisia, joka vastasi kyynelkaasulla. Tilanne rauhoittui klo 13 paikkeilla.
"Huolestuttavinta näissä sattumuksissa on niiden toistuvuus",
arvioi départementin prefekti Denis Robin, joka huolestui näiden
kähinöiden vaikutuksesta paikalliselle elinkeinoelämälle. (...)
***
29.8.2014: Siirtolainen uhkaili poliiseja aseella ja pääsi karkuun
Calais'sta
Englantiin menossa olevaan rekkaan laittomasti pyrkinyt siirtolainen
uhkasi tilanteeseen puuttuneita poliiseja aseella ja pääsi karkuun.
Torstain
ja perjantain välisenä yönä kolme rajapoliisia puuttui kahden
ihmissalakuljettajan yritykseen salakuljettaa 15 laitonta siirtolaista
rekan kyydissä Ranskasta Englantiin, kerrotaan virallisessa
tiedotteessa.
Yksi
siirtolaisista onnistui pääsemään karkuun ja tuli muutama minuutti
myöhemmin viiden muun henkilön kanssa aseistettuna uhkaamaan poliiseja.
Yhtäkään
laukausta ei ammuttu, mutta siirtolainen pääsi uudestaan karkuun.
Molemmat salakuljettajat on vangittu ja rekasta löytyneet 15
siirtolaista on pidätetty.
***
26.7.2014: Siirtolaistulva sulki huoltamoruokalan
Perjantaista lähtien IDS-huoltoaseman ruokala Dunesin teollisuusalueella on ollut suljettuna. Ikkunassa kyltti: "Close probleme migrant".
Ongelma, joka on vastaavan Sabine Bernard'n mielestä kestänyt jo liian pitkään. "Tilanne on ollut sietämätön jo kuukausien ajan. Siirtolaiset ovat entistä aggressiivisempia." Siirtolaisia käy ruokailemassa paikassa päivisin ja öisin, mutta he ovat väkivaltaisia henkilökuntaa kohtaan. "Emme estä heidän pääsyä, päinvastoin, mutta kun he tulevat laumoittain, pyydämme heitä asioimaan yksi kerrallaan. Jolloin he sylkevät naamallemme, uhkaavat tappaa meidät, potkivat ovea..."
Torstain ja perjantain välinen yö oli viimeinen pisara. "Se oli kuin mellakka", kertoo Sabine. "Ravintolamme edessä notkui noin sata naamioitunutta, rautaputkin aseistettua nuorukaista..." Hänen mukaansa kyseessä oli rekkakuskien ja siirtolaisten välinen kähinä. Sattumuksen johdosta ruokalan henkilökunta päätti laittaa lapun luukulle kunnes "valtio kantaa vastuunsa ja löytää ratkaisun", tiivistää Sabine Bernard. (...) "Mutta jos näin jatkuu, 12 työpaikkaa menetetään".