El País 18.3.2012: Euroopan viimeinen raja
Kreikka pystyttää 10 kilometriä pitkän muurin estääkseen laitonta maahantuloa Turkista. EU kieltäytyy antamasta Ateenalle varoja sen rakentamiseksi.
 |
| Muuri ja kaivannot EU-rajalla. Kuvan selitetekstit järjestyksessä ylhäältä alas: Turva-aita (n. 10 km), Erottava kaivanto (n. 120 km), Päärajanylityspaikat. |
Oli Kreikka aktiivinen tai passiivinen, niin aina Eurooppaa närästää. Samalla kun Kreikan uudistusten todellinen tehokkuus herättää epäilyksiä Brysselissä, on Ateenan hallitus lisännyt epäluottamusta kehittämällä uuden erimielisyyden aiheen: tukihakemus muurin rakentamiseksi Turkin vastaiselle maarajalle. Pato ihmissalakuljettajia vastaan, sanovat kreikkalaiset, ”häpeän muuri”, sanovat turkkilaiset. Kyse on vähän yli 10 kilometrin matkasta pitkin Evros-joen vartta, joka on maiden välinen luonnollinen raja; alue, jolla partioi jo Frontex, Euroopan ulkorajan valvontavirasto. Kansalliselle puolustukselle välttämättömänä esitetty rakennelma edellyttää kahden 2,5 metriä korkean piikkilanka-aidan rakentamista ja 25:n lämpökameran asentamista. Kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa, joka EU-komission mukaan Kreikan olisi itse kustannettava.
Kreikka saa tänä vuonna 90 miljoonaa euroa EU:n pakolais-, integraatio-, raja- ja paluurahastoilta. Vuosina 2007-2010 se on saanut jo 215 miljoonaa. Mutta kustannuksia tärkeämpänä tekijänä muuri aiheuttaa laajenevia vaikutusaaltoja: tulvan estämisen hyödyttömyys (EU-komission näkemys), mahdollinen kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden palauttamiskiellon rikkominen – Kreikka on yksi vähiten EU:ssa turvapaikkoja myöntävä maa -, sanovat kansalaisjärjestöt, monien Euroopan Schengen jäsenmaiden, Ranska etunenässä, halu palauttaa rajatarkastukset kansallisille rajoille, jos alueen ulkorajoilla ilmenee kestämätöntä painetta. Kestämättömänä paineena voidaan pitää niitä 300 laitonta rajanylittäjää, jotka Kreikan sisäministeriön mukaan joka päivä saapuvat Turkin puolelta. Tällä alueella otettiin vuonna 2011 kiinni n. 55.000 ilman papereita liikkunutta, joka on 17% enemmän kuin edellisenä vuonna. EU-lainsäädäntö ei estä esteiden rakentamista ulkorajoille, mutta Bryssel ei tule tukemaan tätä taloudellisesti.
Mikä painaa tässä asiassa eniten, muurin kustannukset, epäilyttävä turvapaikkapolitiikka vai invaasion pelko Schengen ytimen maissa? Anna Triandafyllidu (think tank Eliamep y del Centro Robert Schuman del Instituto Universitario Europeo de Florencia) uskoo, että Turkki ei tule tekemään yhteistyötä. ”Miksi he tekisivät niin?”, hän kysyy, ”mitä enemmän siirtolaisia suunnistaa Kreikkaan, sitä vähemmän ongelmia Turkille, joka on merkittävä transito-maahanmuuttajien toimittaja. Eikä Kreikka kykene pysäyttämään heitä, ennen näiden saapumista sen maaperälle. Se pyrki tulvan pysäyttämiseen laittomilla palautustoimenpiteillä vuosina 2007-2008, jonka menettelyn sosialistihallitus lopetti vuonna 2009. Ongelma on, että rajan ylittäjiä on yhä enemmän ja Kreikalla ei ole kapasiteettia majoittaa ja ylläpitää heitä. Kuitenkin Kreikka on lopettanut tulijoiden pitämisen väliaikaisessa säilössä epäinhimillisissä olosuhteissa. Vuonna 2011 parlamentti hyväksyi lain, joka hajautti turvapaikkakäsittelyn ja loi rajalle keskuksia, joita johtivat riippumattomat viranomaiset, eikä poliisi, kuten aiemmin.”
Turkin Eurooppa-asioiden ministerin Egemen Bagisin mukaan kyse on symbolisesta jakolinjasta EU:n ja muiden maiden välillä. ”Ei ole aika puhua uusista muureista Euroopassa, vaan uusista silloista”, hän vakuuttaa. Oktay Durukan Helsinki Citizen’s -kansalaisjärjestöstä arvioi, että EU:n asenne Turkkia kohtaan, sen liittymisen lykkääntyessä, pakottaa Ankaran omaksumaan aggressiivisemman asenteen maahanmuuttoon. Kansalaisjärjestön mukaan Turkissa jätetään joka vuosi 9.000 turvapaikkahakemusta. Monet pakolaiset ovat juuttuneet byrokratian rattaisiin 5-10 vuodeksi. ”Monet väsyvät odottamaan ja ylittävät rajan”, sanoo Durukan. Viisumivapaudet eräiden maiden kanssa ja tuhansien kilometrien maaraja tekevät Turkista ihmissalakuljettajien lempiväylän.
Kreikkalaiset lähteet sisäministeriöstä esittivät viime viikolla, että ulkopuolinen apu on edelleen välttämätöntä, koska rikollisuuden kasvu maassa ja maahanmuuttovirrat liittyvät toisiinsa. ”Emme voi yksin kohdata globaalia ilmiötä. Paperittomien tulo on luonut räjähdysalttiin tilanteen sosiaalisen epävakauden vallitessa maassa, eikä edes muuri ole ratkaisu: jos tätä kautta ei pääse, niin ne tulevat Bulgarian tai saarien kautta. Lopullinen ratkaisu ovat säilytyskeskukset rajalla. Ensimmäinen valmistuu muutaman kuukauden sisällä."
***
Le Point 20.3.2012: Kreikan uhkana massiivinen laiton maahanmuutto
 |
| Kreikan ja Turkin raja 6.2.2012. |
Maan koillisosan Kozanin kylän asukkaat ovat hämmentyneitä. Hallituksen eilinen päätös muuttaa alueella sijainnut vanha sotilasmajoitusalue maahanmuuttajien vastaanottokeskukseksi on herättänyt keskustelua. Työt tulevat alkamaan muutaman päivän sisällä, kun parlamentilta on ensin saatu vihreää valoa. Vastaanottaa voidaan tuhansia ihmisiä. Valvonta kuuluu poliisille, mutta yksityinen turvayritys huolehtii leirin järjestyksestä.
Joukko Kozanin asukkaita ei halua satojen laittomien maahanmuuttajien saapuvan heidän kyläänsä. He pelkäävät mm. rikollisuuden lisääntymistä ja alueen maineen pilaantumista. Tämä ei kuitenkaan estä hallitusta pitämästä tätä ainoana ratkaisuna paineen helpottamiseksi maan pohjoisosan vastaanottokeskuksissa, jotka ovat tupaten täynnä maahanmuuttajia.
Kolmesataa maahanmuuttajaa päivässä
Noin 300 henkeä, lähtöisin Afganistanista, Pakistanista, Algeriasta, Marokosta tai Sudanista, saapuu ihmissalakuljettajien avustamina joka päivä Kreikkaan päätyäkseen sitten sullotuksi säilytyskeskukseen, mikä on hyvin kaukana paljon haaveillusta ”eurooppalaisesta unelmasta”.
Valtaosa heistä tulee Schengen-alueelle maan koillisosan kautta Evros-joen kohdalla Turkin ja Kreikan vastaisen rajan yli. Siirtolaisista 90% tulee Eurooppaan laittomasti tätä maareittiä pitkin. Vuonna 2011 n. 55.000 siirtolaista pidätettiin tällä alueella. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli virallisten tietojen mukaan 16,77%. Ja nämä siirtolaiset ovat valmiita tekemään mitä tahansa päästäkseen Kreikan halki mahdollisimman nopeasti.
Kuolemat
Eilen yksi manner-Afrikasta tullut mies kuoli yrittäessään ylittää joen uimalla. Siirtolaisia puolustavat kansalaisyhdistykset ja Haut-Commissariat aux réfugiés [viitannee UNHCR:ään] pelkäävät näkevänsä aina vain yhä enemmän menehtymisiä alueella. ”Maahanmuuttajia on peloteltu, monet tulevat hyvin halvalla lentoteitse Turkkiin ja heitä työnnetään kohti Kreikan rajaa. Se on maaraja, eikä matkaakaan ole kuin muutaman minuutin verran. Mutta valvonnan lisääminen ja muurin rakennusprojekti tällä rajalla tulevat ajamaan maahanmuuttajat ylittämään jokea ja silloin tulee enemmän hukkumisia”, selittää Natacha, Médecins du monde – järjestön vapaaehtoistyöntekijä alueella. Kreikan hallitus tosiaan päätti muutama kuukausi sitten rakentaa 12 km. pitkän piikkilankamuurin Kreikan ja Turkin rajalle ja varustaa se 25:llä lämpökameralla, estääkseen siirtolaisten maahanmuuttoa Eurooppaan. Este tulee maksamaan Kreikan valtiolle noin 5,5 miljoonaa euroa ja EU kieltäytyy osallistumasta kustannuksiin, koska se katsoo, että kyseessä on tehoton toimenpide. Kuitenkin useat valtiot, erityisesti Ranska, ovat kovaäänisesti vaatineet muurin rakentamista.
Tämä muuri ja sotilasmajoitusleirien järjestäminen sopivat Kreikan poliittiselle luokalle, joka on juuttunut ennennäkemättömään talouskriisiin ja on kyvytön päättämään maahanmuuttopolitiikasta ilman Euroopan apua. Kuitenkaan nämä projektit eivät asiantuntijoiden mielestä vaikuta kestäviltä ratkaisuilta yhä globaalimpaan ongelmaan.
***
Kathimerini 17.12.2012: Greece completes anti-migrant fence at Turkish border
Greece has completed a 10.5 km fence at its border with Turkey to prevent a wave of unregistered immigrants from flowing into the country, according to reports.
Construction of the 4-meter-tall, barbed-wire fence lasted almost year. Works cost more than 3 million euros, reports said.
Most of Greece's 125-mile border with Turkey, a very popular entry point among Europe-bound immigrants, runs along the Evros River. Stretching from Kastanies to the village of Nea Vyssa, near the northeastern town of Orestiada, the wall is designed to block a short stretch of dry land between the two states.
About 100,000 immigrants were arrested while attempting to cross the border between the two countries in 2011.
Earlier this month, border guards told Kathimerini newspaper that the project has already had a huge impact on the influx via the land border with illegal arrivals down by 95 percent.
However, the sharp drop in undocumented immigrants entering Greece through Evros has been accompanied by a renewal in the illegal influx via the islands of the Aegean Sea.
From the beginning of the year until the end of July, police and coast guard officers on the Aegean islands detained 102 undocumented migrants while more than 10 times that number – 1,536 – were intercepted over the following three months.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti