7.8.2013 HBL:ssä oli artikkeli Skolsvenskan delar riksdagen eli Kouluruotsi jakaa eduskunnan.
Hbl har tittat på svaren i Helsingin Sanomats kandidattest inför riksdagsvalet 2011. Då var frågan gällande den obligatoriska skolsvenskan formulerad så här: "Det finns två obligatoriska främmande språk i grundskolan varav det ena måste vara det andra inhemska språket. Borde det andra inhemska språket vara frivilligt?"
HBL siis laski nykyisten kansanedustajien vuoden 2011 Helsingin sanomien vaalikonevastauksista pakkoruotsin vastustajien ja kannattajien määrän. Lisäksi HBL haastatteli puoluejohtajia, jotka kertoivat miten vaalikonevastaukset ovat vain muutaman henkilön henkilökohtainen mielipide eikä niillä ole mitään merkitystä: ainakin SDP, Kokoomus ja Vasemmistoliitto kannattavat pakkoruotsia, koska asiasta on ryhmäpäätös.
Iltalehden Ville Halonen ja Vihreän Langan Lasse Leipola uutisoivat tänään tuloksista HBL:n teettämänä tuoreena kyselynä. Näköjään toimittajan töissäkään ei enää edellytetä kummoista ruotsin kielen taitoa. Eikö ole ironian huippu: mokuttavat, oletettavasti pakkoruotsia kannattavat toimittajat eivät itse ymmärrä ruotsinkielisistä HBL:n artikkeleista yhtään mitään.
Nämä puolueettomat huippujournalistit eivät vaivautuneet edes laittamaan linkkiä kyseiseen kansalaisaloitteeseen. Nämä jatkuvat kömmähdykset pistävät miettimään, että voisiko misinformaatio olla suomalaisten toimittajien geneettinen erityispiirre. Onko taustalla ammattitaidon puute, lapsellisuus, lahjonta, fanaattinen ideologia vai mikä, sitä on vaikea tietää, sillä eivät kysyttäessä vastaa.
 | |
|
 | |
|
HBL:n jutusta jäi näiltä kahdelta kielimaisterilta suomentamatta alkuperäisestä artikkelista tärkeimmät kohdat:
SDP:n ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei usko, että kouluruotsista luovuttaisiin kansalaisaloitteen seurauksena.
– Vaalikoneeseen vastanneissa on monia, jotka eivät ole enää samaa mieltä asiallisen keskustelun jälkeen.
Backmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tulee seisomaan yksimielisenä nykyisen järjestelmän takana.
***
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
***
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie haluaa säilyttää nykyisen järjestelmän.
– On tietysti tärkeää, että on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen, se pitää ihmiset aktiivisina. Mutta meidän on säilytettävä kouluruotsi ja minä uskon ryhmämme olevan samaa mieltä, sanoo hän.
Kun katsotaan tarkemmin vasemmiston kansanedustajien vaalikonevastauksia kaksi ja puoli vuotta sitten, tilanne näyttää erilaiselta: kaikkiaan seitsemän kahdestatoista valitusta ehdokkaasta halusi tehdä toisesta kotimaisesta kielestä vapaaehtoisen.
– Tämä on yllättävää. Voin vain arvata, että he ovat vastanneet näin, koska ovat ajatelleet suurempaa valinnanvapautta. Meidän täytyy keskustella tästä ryhmässä.
***
Vaikka Nylanderista on myönteistä, että asiaa koetellaan, hän ei odota mitään helppoa keskustelua.
– Uskon, että keskustelusta tulee kaksijakoinen. Toisaalta meillä on asiallinen keskustelu, jossa käsitellään muun muassa historiaa ja perustuslakia, toisaalta aika vastenmielinen, jossa mennään suoriin hyökkäyksiin.
Iltalehden juttua on päivitetty klo 17.56, mutta se on edelleen virheellinen.
Päivitys 11.8.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilla mainio selitys:
- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti