Katsotaanpa, mistä oikein on kyse ja mitkä ovat tulokset:
 |
| Ghettoutuminen on rikkaus ja voimavara. |
Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 15.11.2012 klo 09.30: Avaus ja strategiaohjelman alustukset (video)
Jussi Pajunen, kaupunginjohtaja (pdf)
39:00
Lainakanta lähes kaksinkertaistunut valtuustokauden aikana.
41:40
"Se, mikä on itselleni ylivoimaisesti huolestuttavin tekijä, että segregaatiokehitys ei ole vähentynyt vaan se on lisääntynyt."
42:30-1:09:00
Ritva Viljanen: Henkilöstö- ja sivistystoimi (pdf)
45:00
Helsinki kasvaa nopeasti. Kasvu eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen nopeaa.
46:00
Joka viides peruskoulun suorittanut jää ilman sen jälkeistä tutkintoa.
48:00
Nuorten syrjäytyminen
- 44 % ulkomaalaisia
- "Näyttää, että juuri ulkomaalaisilla nuorilla on aivan erityisiä vaikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa."
- "Tämä on yksi kriittinen kohta, että meidän kotouttamispolitiikka, että me saatais nämä nuoret osalliseksi suomalaista yhteiskuntaa niin, että he ei kadottais identiteettiään. He ei enää koe sitä lähtömaan identiteettiä, mutta eivät myöskään näytä saavan kotimaista, suomalaista identiteettiä itselleen. Ja se on todella vaikea ilmiö, jos se pääsee yhteiskuntaan syntymään."
- "Maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa ja keskittyy tosi paljon."
- "Puolet kaikista maahanmuuttajista on Helsingissä."
- "80 prosenttia maahanmuuttajista pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella."
- "Segregaatio on ihan selvä, painopiste on noihin itäisiin kaupunginosiin erityisesti."
- "Meillä ei vielä ole maahanmuuttajalähiöitä, mutta on jo maahanmuuttajakortteleita ja maahanmuuttajaosoitteita."
 |
| Nuorukaiset ovat kateissa. Jopa 1000 vuodessa. |
50:00
- 2008-2011 70 prosenttia väestönkasvusta muunkielisestä väestöstä
- Maahanmuuttajien määrä lisääntyy voimakkaasti, samoin kotimainen muutto
- Kolmasosa maahanmuuttajista, erityisesti länsimaalaiset, muuttaa pois Helsingistä kymmenen vuoden sisällä
- "Mutta tämä on kaiken kaikkiaan hyvä juttu. Helsinki on siis vetovoimainen kotimaassa ja kansainvälisesti, joka tuo tänne innovaatioita, täällä on työvoimaa ja takaa meille selkeästi kasvua."
 |
| Maahanmuutto ei ole holtitonta. |
51:40
- "No, maahanmuuttajanuorilla on siis paljon ongelmia. Tässä on vielä yksi kuva siitä." (Viljanen käsittelee kuvan 10 sekunnissa)
- 2011 yhteishaussa muunkielisistä nuorista 58 % sai paikan (kantas. 83 %)
- Koko maassa 23,5 % maahanmuuttajista syrjäytyy (kantas. 5,7 %)
- Pääkaupunkiseudulla 41 % syrjäytyneistä maahanmuuttajanuoria
- Helsingissä 44 % syrjäytyneistä maahanmuuttajanuoria (kantas. 6,7 %)
- Erityisiä ongelmia somaleilla ja kurdeilla
 |
| Pientä keppostelua ei voi kriminalisoida. |
 |
| "No, maahanmuuttajanuorilla on siis paljon ongelmia. Tässä on vielä yksi kuva siitä." (Viljanen käsittelee kuvan 10 sekunnissa) |
52:00
Metropolipolitiikka ja maahanmuuttajat
"Etnisten järjestöjen tuki on erittäin tärkeää. He edistää sitä vuoropuhelua."
56:30
Erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten syrjäytyneitä (taulukko rikollisuuden riskitekijöistä)
57:20
"On ollut hienoa, että Helsingissä on ollut tämä pd-raha, jonka jakoperusteet on viime kaudella uudistettu."
58:00
"Uusi idea, joka on nyt lähtenyt liikkeelle, on Avoin opisto, jonka ideana on se, että se nuori ihan talutetaan sieltä. Sinne ei ole pääsykokeita tai kielikokeita maahanmuuttajille. Pääset sisään ja sua autetaan saamaan se tutkinto. Ja toinen malli on Respa-malli, joka on Tulevaisuustiskin kaltainen malli, jossa varmistetaan näille 18-29-vuotiaille, että heille löytyy myöskin se kokonainen palvelukirjo, ja ohjataan heitä siihen."
 |
| Avoin opisto. Toinen malli on Respa-malli, joka on Tulevaisuustiskin kaltainen malli. |
1:00:45
"Maahanmuuttajien työllistämiseen ei siis ole saatu sitä pontta, mikä tarvittaisiin."
Valtuustoryhmien puheenvuorot (video)
47:50-53:40
Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho: Milloin kotoutus on onnistunut?
Kaupunginjohtaja Pajunen piti eilisessä alustuksessaan suurimpana epäonnistumisena sitä, että segregaatiokehitys ei ole hidastunut vaan kiihtynyt. Tämä koskee niin asuinalueiden ja koulujen eriytymistä kuin maahanmuuttajanuorten huikeaa syrjäytymisastetta. Myös apulaiskaupunginjohtaja Viljanen käsitteli maahanmuuttajien tilannetta laajasti.
Tämän aiheen käsittelyssä on edelleen vahvasti skitsofreeninen sävy. Yhtäältä hehkutetaan sitä, että tulijat merkitsevät työvoimaa ja innovaatioita, ja sitä, että Helsinki on vetovoimainen ja houkutteleva paikka, ja samaan hengenvetoon ihmetellään, mistä tälle niin sanotulle työvoimalle löydettäisiin työtä, ja miten sen syrjäytyminen, kasautuminen ja ghettoutuminen estettäisiin.
On tietenkin sinänsä erinomaisen hyvä asia, että Helsinki on houkutteleva kohde, mutta mitä houkuttelevampi se on todennäköisille syrjäytyjille ja ghettoutujille, sitä vähemmän se houkuttelee sellaisia tulijoita, joita suomalaiset työmarkkinat tarvitsisivat.
Strategiassa on edellytetty maahanmuuttajien tasaisempaa sijoittumista eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin. Tämä ei meidän mielestämme ole realismia. Ihmiset, jotka eivät pysty maksamaan asumisestaan, sijoittuvat itsestään sinne, missä kaupungilla on vuokra-asuntoja. Eli lähiöihin. Heidän sijoittamisensa julkisin varoin kalliille asuinalueille on ongelmallista niin ihmisten tasa-arvon kuin julkisen rahankäytönkin kannalta, ja se vain kiihdyttää veronmaksajien muuttoa Espooseen. Se ei myöskään poista syrjäytymisen syitä vaan ainoastaan levittää sen lieveilmiöitä. Syrjäytyminen kyllä periytyy, mutta menestyminen ei valitettavasti tartu.
Segregaatiokehitystä ei ratkaista kikkailulla, kiintiöillä, suojatyöpaikoilla eikä monimuotoisuuden hehkuttamisella. Eikä sillä, että haukutaan espoolaisia rusinoiden noukkimisesta. Tarvitaan muutos esimerkiksi niihin periaatteisiin, joilla Helsinki jakaa omia vuokra-asuntojaan, ja siihen, minkä kokoista "globaalia vastuuta" Helsingillä on taloudellisesti ja sosiaalisesti varaa kantaa.
Jos nykylinjalla jatketaan, me palaamme tähän asiaan neljän vuoden kuluttua entistä huolestuneemmin äänenpainoin.
Meillä on kaupungissa virkamies, joka vastaa siitä, että lumet luodaan kaduilta. Jos lumia ei luoda, kyseinen virkamies saa satinkutia. Vähintään toimintatapoja muutetaan tai pyritään muuttamaan. Samalla tavoin kotouttamisesta vastaavilla virkamiehillä pitäisi olla jonkinlainen tulosvastuu. Jos tulokset pysyvät vuodesta toiseen yhtä surkeina, joko virkamiehet eivät tee työtänsä, tai sitten heillä on aivan väärät työkalut. Ja ne pitää vaihtaa.
54:10
"Jussi oli muuten ensimmäinen, joka alitti ajan kahella minuutilla."
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen (pdf)
1:14:50
- Ulotetaan positiivinen diskriminaatio ammatillisiin oppilaitoksiin ja erityisesti niiden ensimmäisen lukuvuodenopetukseen
- "Positiivinen diskriminaatio oli tarkoitus ulottaa ammatillisiin oppilaitoksiin. No, sitä ei mun käsitykseni mukaan tehty, mutta mä en oikein ymmärrä, miten sitä olisi voitu tehdäkään. Positiivinen diskriminaatiohan on ollut aluekohtaista tuolla perusopetuksen puolella, mutta ammatilliset oppilaitokset kun eivät ole alueellisia, varsinkaan nyt, kun niistä tulee yks, niin en tiedä mikä siinä on ollut ajatuksena, kun se on tehty."
Tästä erinomaisesta kotouttamistyöstä huolimatta poliisihallituksessa lietsotaan pelkoa:
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä Suomen on tehostettava maahanmuuttajien kotouttamista nopeasti, jotta syrjäytyminen ei pahennu ja etninen rikollisuus ryöstäydy käsistä. Uuden Suomen haastatteleman Paateron mukaan Suomella on vielä muutama vuosi aikaa välttää naapurimaiden kohtalo.
Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajien rikollisuus - enemmän tai vähemmän järjestäytynyt - on nykyisin suuri ongelma. Suomessa ongelma on Paateron mukaan vielä vähäinen, vaan ei pitkään.
- Vielä on mahdollisuuksia, mutta aikaa on vain muutama vuosi. Joka vuosi mennään huonompaan suuntaan.
Viitteitä tästä on koko ajan, ja lähellämme rajojen ulkopuolella näkyy varoituksia. Jotain pitää tehdä paremmin [kuin Ruotsissa ja Tanskassa], Paatero sanoo Uudelle Suomelle.
Avainasia kotouttamisessa on poliisiylijohtajan mielestä kielen opetus, vaikka suomalaista elämäntapaa ja kulttuuriakin tulisi opettaa.
- Kotoutuminen on kuitenkin pitkälti kiinni siitä [kielestä]. Ei ole kysymys pelkästään rikollisuudesta, vaan myös esimerkiksi työelämään pääsy helpottuu, kun perustaidot ovat kunnossa.
-Kun syrjäytymisen riski kasvaa, kasvaa myös rikolliselle uralle lähtemisen riski.
Kiitoksa kovasti faktojen kokoamisesta yhteen. Liian usein käy niin että tällaiset mätäpaiseet jäävät näkyviin vain yksittäisinä lauseina ilman varsinaista kokonaiskuvaa.
VastaaPoista