 |
| - Ilmiö on hallinnassa, sanoo Jarmo Räihä (vas.) |
Tällä hetkellä Romaniasta ja Bulgariasta tulleita romanikerjäläisiä on pääkaupunkiseudulla noin 200, arvioi Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmän vetäjä Jarmo Räihä. Tulevana kesänä Helsingin katukuvassa pyörii Räihän arvion mukaan noin 500 romanikerjäläistä.
- Valtaosa tämänkin hetken kerjäläisistä ovat olleet jo aikaisempina vuosina Suomessa. Samat henkilöt, samoissa tehtävissä, Räihä kuvailee tulevan kesän kerjäläisiä.
Räihä kertoo, että romanien mukana uutena ilmiönä voi tulla ovelta ovelle -kaupusteleminen. Perinteisesti romanit ovat kerjäämisen ohella toimineet katusoittajina tai myyneet kukkia.
- Talosta taloon kierretään ja myydään jotain pientä. Kaupungin keskustassa ilmiö ei todennäköisesti juuri näy, koska rappukäytävät ovat yleensä kiinni. Maaseudulla ilmiö voi aiheuttaa uutta hämminkiä.
- Ilmiö on hallinnassa. Tiedämme mistä ja kuinka paljon ihmisiä tulee. Lisäksi kerjäläiset varmasti miettivät nykyisin, että kannattaako tulla vai ei.
- Talosta taloon kierretään ja myydään jotain pientä. Kaupungin keskustassa ilmiö ei todennäköisesti juuri näy, koska rappukäytävät ovat yleensä kiinni. Maaseudulla ilmiö voi aiheuttaa uutta hämminkiä.
"Romanikerjäläiset eivät ole vain yksilöitä"
- Helsingissä he ovat toimineet näin jo ainakin pari vuotta, tämähän ei ole uusi keino. Lisäksi he soittavat instrumentteja, myyvät kukkia kesäisin, keräävät romua tai pulloja ja myyvät rihkamaa. Joskus oli myös kengänkiillottajia, mutta poliisi kielsi heidän toimintansa. Jollain tavallahan ihmisen on elantoa hankittava, kun sitä ei kotimaasta saa, Vesalainen toteaa.
 |
| Romanit eivät ole yksilöitä, Marjatta Vesalainen jyrähtää |
Vesalainen muistuttaa, että romaneja ei voi luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi. Joidenkin romanien keskuudessa vallitsee myös vahva ryhmään kuulumisen kulttuuri.
- Täytyy muistaa, että Romaniassa on hyvin monenlaisia romaneja, joiden tavat ja kieli poikkeavat eri puolilla maata. On niin sanotusti romanialaistuneita romaneja ja sitten romaneja, jotka elävät vielä vankkurikaudella.
- Sekin meitä suomalaisia varmaan ihmetyttää, kun pidämme itseämme yksilöinä, mutta romanikerjäläiset kokevat itsensä nimenomaan ryhmiksi, Vesalainen sanoo.
Kerjäämisen häpeä vähenee ihmispatsaana
Kerjäläiset keksivät uusia keinoja tienata rahaa kaduilla. Keväällä kerjäläisten ohella katukuvaan on ilmestynyt myös kullan tai betonin värisiä "ihmispatsaita". Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijä Marjatta Vesalainen vahvistaa, että patsaina esiintyvät katutaiteilijat ovat romanikerjäläisiä.
Kerjäläisten auttaminen on ihmisoikeuskysymys, jota ei voida väistää kieltämällä asia, Diakonissalaitos painottaa.
- Täällä meidänkin päiväkeskuksessa on duunailtu niitä pukuja.
 |
- Täällä meidänkin päiväkeskuksessa on duunailtu niitä pukuja.
|
Päiväkeskuksen kustannukset ovat noin 200 000 euroa. Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos rahoittavat sitä kumpikin 80 000 eurolla ja seurakuntayhtymä 40 000 eurolla.
Diakonissalaitoksen mukaan on varmaa, että ilman Hirundon panosta kerjäläiset näkyisivät enemmän Helsingin katukuvassa ja työllistäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä sekä poliisia enemmän.
Kerjäläisten auttaminen on ihmisoikeuskysymys, jota ei voida väistää kieltämällä asia, Diakonissalaitos painottaa.
Sörnäisissä toimiva romanikerjäläisten päiväkeskus Hirundo on ottanut vastaan kävijöitä huomattavasti enemmän kuin arvioitiin.
Viime vuonna käyntejä oli yhteensä 13 539. Päivittäinen kävijämäärä vaihteli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen, jotka pääosin olivat Romanian ja Bulgarian romaneja. Ensi kesäksi Helsinkiin odotetaan jälleen arviolta useampaa sataa romanikerjäläistä.
Hirundossa voi käydä peseytymässä tai syömässä omia ruokiaan, mutta yösijaa ei tarjota. Keskuksessa voi myös pestä pyykkiä ja käyttää internetiä.
Romanien lisäksi Hirundossa on käynyt muun muassa makedonialaisia, moldovalaisia, ghanalaisia ja marokkolaisia työnhakijoita. Miehiä kävijöistä oli noin kaksi kolmannesta. Alle täysi-ikäisiä kävi viime vuonna yli 1 300. Kävijöillä oli monenlaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Perinteinen kerjääminen ei ole Suomessa lainvastaista. Kerjäämisen rinnakkaisilmiöitä ovat esimerkiksi pakkokaupustelu, rikokset, ihmiskauppakysymykset, luvaton leiriytyminen sekä roskaaminen.
Sosiaalivirasto ja Diakonissalaitos haluavat tähdentää, että Hirundo ei toimi magneettina kerjäläisille.
- He eivät matkaa Suomeen saakka päästäkseen suihkuun Sörnäisissä, keskuksesta todetaan.
Hirundon vuosikustannukset ovat olleet noin 200 000 euroa, josta palkkakustannuksia on 109 000 euroa ja toimitilan vuokra- ja ylläpitokustannuksia 58 000 euroa. Yhteensä Helsingin kaupunki on maksanut kuluista 80 000 euroa, Helsingin Diakonissalaitos 80 000 euroa ja Helsingin seurakuntayhtymä 40 000 euroa.
Sörnäisissä toimiva romanikerjäläisten päiväkeskus Hirundo on ottanut vastaan kävijöitä huomattavasti enemmän kuin arvioitiin.
Viime vuonna käyntejä oli yhteensä 13 539. Päivittäinen kävijämäärä vaihteli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen, jotka pääosin olivat Romanian ja Bulgarian romaneja. Ensi kesäksi Helsinkiin odotetaan jälleen arviolta useampaa sataa romanikerjäläistä.
Hirundossa voi käydä peseytymässä tai syömässä omia ruokiaan, mutta yösijaa ei tarjota. Keskuksessa voi myös pestä pyykkiä ja käyttää internetiä.
Romanien lisäksi Hirundossa on käynyt muun muassa makedonialaisia, moldovalaisia, ghanalaisia ja marokkolaisia työnhakijoita. Miehiä kävijöistä oli noin kaksi kolmannesta. Alle täysi-ikäisiä kävi viime vuonna yli 1 300. Kävijöillä oli monenlaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Perinteinen kerjääminen ei ole Suomessa lainvastaista. Kerjäämisen rinnakkaisilmiöitä ovat esimerkiksi pakkokaupustelu, rikokset, ihmiskauppakysymykset, luvaton leiriytyminen sekä roskaaminen.
Sosiaalivirasto ja Diakonissalaitos haluavat tähdentää, että Hirundo ei toimi magneettina kerjäläisille.
- He eivät matkaa Suomeen saakka päästäkseen suihkuun Sörnäisissä, keskuksesta todetaan.
Hirundon vuosikustannukset ovat olleet noin 200 000 euroa, josta palkkakustannuksia on 109 000 euroa ja toimitilan vuokra- ja ylläpitokustannuksia 58 000 euroa. Yhteensä Helsingin kaupunki on maksanut kuluista 80 000 euroa, Helsingin Diakonissalaitos 80 000 euroa ja Helsingin seurakuntayhtymä 40 000 euroa.
Kerjäläisiä Helsingissä 16.3.2013
Kerjäläisiä Helsingissä 17.3.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti